Etusivu Care-U blogi Viestit aiheesta: ms-tauti
Blogi
Hei, tervetuloa Care-U:n blogiin. Tavoitteena on lukijoidemme ja asiakkaittemme elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisääminen. Blogissa löydät ajankohtaista tietoa virtsankarkailusta, ohjeita virtsankarkailun hallintaan ja oikeanlaisten tuotteiden valintaan sekä yleisesti hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kirjoituksia.
Ota myös seurantaan myös meidän Facebook ja Instagram! Tykkäämällä Facebook-sivustamme saat tiedon myös uusimmista postauksistamme.
Virtsankarkailu ja neurologiset sairaudet
Virtsankarkailu on myös neurologisten sairauksien seuralainen. Aivohalvauspotilaista akuutissa vaiheessa 40-60% esiintyy virtsankarkailua. Heistä 12 kuukauden kuluttua 38% kärsii virtsankarkailun oireista ja loppuelämän ajan 24%. Dementiapotilaista kotona asuvilla miehistä 35% ja naisista 37% esiintyy virtsankarkailua ja pitkäaikaishoidossa virtsankarailua esiintyy 78%. MS-taudissa virtsankarkailua esiintyy 51% ja Parkinsonin tautia sairastavilla 33%. Eri tutkimuksissa annetaan erilaisia arvioita, mutta muistisairailla, MS-tautia ja Parkinssonin tautia sairastavilla virtsankarkailun oireet etenevät taudin mukana.
MS-tauti
Ms-taudissa virtsankarkailun aiheuttaa yleensä neurologisten hermoreittien rappeutuminen. Joskus nuorilla virtsankarkailu voi olla ensimmäinen MS-taudin oire. Oireet ilmenevät jatkuvana virtsaamisen tarpeen tunteena, pakkoinkontinenssina sekä kiireenä päästä virtsalle. Virtsatieinfektiot ovat yleisiä, koska rakko ei tyhjene kunnolla ja rakkoon jää jäännösvirtsaa. Ulosteinkontinenssia esiintyy myös MS-taudissa. Lisäksi MS-tautia sairastavilla inkontinenssiin vaikuttaa muut taudin oireet, jotka vaikeuttavat WC:hen menoa, kuten vaikeutunut liikkuminen, huono tasapaino ja spastisuus. Jäännösvirtsan aiheuttamia oireita voidaan vähentää kertakatetroinnilla.
Parkinsonin tauti
Parkinsonin taudissa virtsaamisoireita aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöt. Virtsaamishäiriöt ovat yleensä yöllinen virtsaaminen tarve, yliaktiivinen rakko, epätäydellinen rakon tyhjeneminen, virtsaamispakko, tiheä virtsaisuus ja inkontinenssi. Oireita voidaan helpottaa suunnittelemalla WC-käynnit sopiviin aikoihin, silloin, kun lääkityksen vaikutus on parhaimmillaan. Tällöin liikkuminen onnistuu helpoiten.
Aivohalvaus
Virtsankarkailua esiintyy aivohalvauksen yhteydessä 40-60 % sairaalaan joutuneista. Jos aivohalvauksen alkuvaiheessa ilmenee virtsankarkailua, ennakoi se monesti huonoa toipumisennustetta. Virtsankarkailu saattaa estää kuntoutukseen osallistumista, jos sairastunut kokee ahdistusta ja häpeää. Lisäksi virtsankarkailu vaikuttaa omaisiin ja suhteisiin ja virtsankarkailu voi olla yksi syy, miksi sairastunut ei voi palata kotiin sairastumisen jälkeen. Vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla, kuten akupunktiolla, sähköakunpunktiolla ja kuivakuppauksella voi olla jonkin verran vaikutusta virtsankarkailun vähenemiseen. Myös TENS-hoito voi vähentää inkontinenssin oireita.
Dementia
Dementia lisää virtsankarkailun riskiä. Liikkuvat muistisairaat ovat yleensä pidätyskykyisiä, mutta muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu lisääntyy. Tällöin kyseessä on tiedostamaton virtsankarkailu. Muistisairailla miehillä ja naisilla virtsankarkailua esiintyy yhtä paljon. Joissain muistisaurauksissa virtsankarkailu on ensimmäinen tyyppioire, esim. otsalohkomuistisairauksissa ja NPH-oireyhtymässä (normaalipaineinen hydrokefalia). NPH-oireyhtymässä oireet ovat yleensä tiheentynyt virtsaamisen tarve sekä pakkoinkontinenssi.
