Inkontinenssi eli virtsankarkailu

Enimmäiseen postaukseen halusimme kerätä lyhyesti tietoa kuinka virtsatiet toimivat, koska se auttaa ymmärtämään paremmin, mitä virtsankarkailulla tarkoitetaan. Listasimme myös virtsankarkailun tyypit tähän lyhyesti, mutta lisää infoa virtsankarkailun tyypeistä voit lukea täältä. 

Virtsa muodostuu munuaisissa, joita ihmisellä on kaksi kappaletta . Munuaiset tärkeimmät tehtävät on poistaa elimistöstä kuona-aineita, ylimääräistä nestettä sekä säädellä veden ja suolan määrää kehossa. Lisäksi ne ovat mukana verenpaineen ja happo/emästasapainon säätelyssä. Virtsa muodostuu, kun veri kulkee munuaisessa sijaitsevat suodatinjärjestelmän kautta, jossa kuona-aineet ja elimistön ylimääräinen neste muodostavat virtsan. Suodattunut veri palautuu puhdistettuna verenkiertoon ja virtsa kulkeutuu munuaisen keskellä olevaan onteloon eli munuaisaltaaseen. Munuaisaltaasta virtsa kulkeutuu virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon. Kun virtsa on kulkeutunut rakkoon, virtsanjohdin sulkeutuu, jotta virtsa ei pääse virtaamaan takaisin munuaisiin päin.

Virtsarakko sijaitsee alavatsalla lantion pohjassa. Virtsarakon joustavien seinämien ansioista virtsarakkoon mahtuu kerralla noin 400-700 ml, tarvittaessa jopa 1000 ml virtsaa. Virtsarakon tehtävä on varastoida virtsaa sekä osallistua rakon tyhjentämiseen.  Virtsarakon täyttyessä rakon detrusorlihas venyy. Kun rakko on täynnä, virtsarakossa olevat hermopäätteet lähettävät selkärangankautta aivoihin signaali, joka ilmoittaa rakon tyhjentämisen tarpeesta. Virtsaamista voidaan kontrolloida myös tahdonalaisesti virtsaputken sulkijalihaksien, sfinktereiden, avulla. Virtsaaminen tapahtuu detrusorlihaksen sekä sulkijalihasten yhteistyössä, sulkijalihas rentoutuu ja detrusorlihas supistuu työntäen virtsan ulos rakosta. Virtsaamisen tarve ilmenee, kun virtsarakossa on 200-300 ml virtsaa. Kaikesta vuorokauden aikana syödystä ja juodusta nestemäärästä virtsan määrä on n. 80%

Virtsatiet loppuvat virtsaputkeen. Virtsaputki on kapea ja ohutseinäinen putki, josta virtsa tulee ulos. Miehillä ja naisilla virtsaputket ovat anatomisista eroista johtuen eri mittaiset. Miesten virtsaputki on n. 15-20 cm ja naisten 3-5cm pitkä. 

Jos missä tahansa osassa virtsateitä esiintyy toimintahäiriöitä, voi se aiheuttaa virtsankarkailua. Näissä tilanteissa syynä on pääsääntöisesti virtsaputken sulkijalihasten ongelma, munuaisten vajaatoiminta tai rakon hermotuksessa oleva häiriö.

Virtsankarkailun tyypit

Inkontinenssilla ei virtsankarkailulla tarkoitetaan tahatonta virtsankarkailua. Virtsakarkailu jaetaan neljään eri tyyppiin, ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi, sekatyyppinen inkontinenssi ja ylivuotoinkontinenssi.

Ponnistusinkontinenssi johtuu yleensä heikentyneistä lantionpohjanlihaksista. Virtsankarkailua ilmenee ponnistusten yhteydessä, kuten yskiessä, nauraessa tai hyppiessä. Tämä on yleisempää naisilla kuin miehillä. Miehillä ponnistusinkontinenssia esiintyy pääsääntöisesti eturauhaseen kohdistuneiden toimenpiteiden jälkeen.

Pakkoinkontinenssissa virtsankarkailuun liittyy voimakas virtsaamisen tarve. Virtsankarkailua tapahtuu virtsaamiskertojen välillä tai hallitsemattomana koko rakon tyhjenemisenä.

Sekatyyppisessä inkontinenssissa esiintyy sekä ponnitus- että pakkoinkontinenssia. Karkailua tapahtuu yleensä fyysisten ponnistusten, yskän, aivastamisen yhteydessä ja siihen liittyy voimakas tarve virtsata.

Ylivuotoinkontinenssissa virtsarakon täyttyessä virtsarakko tyhjenee hallitsemattomasti. Syynä voi olla esimerkiksi ahtauma virtsaputkessa, jolloin virtsa ei pääse tulemaan ja rakko täyttyy. Ylivuotoinkontinenssi on yleisempää miehillä ja ahtaumia voi aiheuttaa esimerkiksi suurentunut eturauhanen.