Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen

Ponnistusinkontinenssista eli tahattomasta virtsankarkailusta fyysisen ponnistuksen yhteydessä kärsii 25 % naisista 3 kuukauden aikana synnytyksen jälkeen. Vaikka virtsankarkailu ei ole henkeä uhkaava tila, vaikuttaa sen kielteisesti naisen hygieniaan, sosiaaliseen elämään, uneen ja seksuaalisuuteen sekä lisää ahdistuneisuutta ja masennusta. Virtsankarkailuongelma on yleinen synnytyksen jälkeen, mutta sitä ei raportoida terveydenhuollossa riittävän usein ja siten sen hoito ei ole riittävää. Ainoastaan puolet virtsankarkailuongelmista kärsivistä keskustelee aiheesta terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

 Hannigan, B. Screening for Stress Urinary Incontinence at the 6-week Postpartum Visit artikkeli kuvailee projektia, jossa selvitettiin virtsankarkailun seulontaa ja sen yleisyyttä synnyttäneillä naisilla.  Seulonta tehtiin naisille, kun synnytyksestä on kulunut kuusi viikkoa. Projektin kohteena olevassa terveydenhoitoyksikössä ei ollut aiemmin selkeää menetelmää seuloa ponnistusvirtsankarkailun esiintymistä synnyttäneillä naisilla. Projektin tarkoituksena oli siis ottaa käyttöön ohjelma, jonka avulla virtsankarkailua seulotaan sekä ottaa mukaan jatkohoitosuunnitelma naisille, joilla virtsankarkailua esiintyi.

Ennen seulonnan aloittamista klinikalla kävi 10 viikon aikana 99 synnyttänyttä naista ja kenellekään naisista ei ollut tehty kyselyä virtsankarkailusta ja vain yksi heistä sai virtsankarkailu diagnoosin. 10 viikon aikana, jolloin seulonta tehtiin strukturoidun kyselyn avulla, klinikalla kävi 103 synnyttänyttä, 77 heistä tehtiin seulonta ja 22 heistä esiintyi ponnistusinkontinenssia.

Projektin seurauksena todettiin, että seulonnan avulla voidaan diagnosoida synnyttäneiden naisten ponnistusinkontinenssi ja terveydenhuollon henkilöiden on helpompi löytää siitä kärsivät naiset. Seulonnan avulla voidaan löytää ne henkilöt, jotka ovat aiemmin kärsineet vaivasta hiljaa.

Suomessakin olisi tarve vastaavalle seulonnalle ja virtsankarkailun puheeksi ottaminen neuvolassa tulisi olla rutiinitoimenpide. Keskustelu ei saa jäädä vain yhden kysymyksen varaan, koska kaikki eivät halua myöntää, että heillä esiintyy virtsankarkailua tai pientä lirahtelua silloin tällöin ei tunnisteta virtsankarkailuksi. Siksi strukturoitu kysely on yksi hyvä työkalu löytää virtsankarkailusta kärsivät äidit.

Lopuksi muutama fakta ja ajatus virtsankarkailusta synnytyksen jälkeen

• Pihtisynnytys lisää virtsankarkailun riskiä enemmän kuin imukuppi- ja normaali alatiesynnytys
• Jopa viidennellä synnyttäneistä esiintyy virtsankarkailua vuosi synnytyksen jälkeen
• Ulosteenkarkailu synnytyksen jälkeen on tarpeellista ottaa puheeksi lääkärin kanssa, se ei ole normaalia
• Virtsankarkailusta ei puhuta tarpeeksi neuvoloissa
• Raskaana olevia ja synnyttäneitä tulee tiedottaa enemmän virtsankarkailusta ja siitä, että siihen on saatavilla apua.