Blogi

Virtsankarkailu voi haitata jokapäiväistä elämää monella eri tavalla. Henkilöt, joilla esiintyy virtsankarkailua, eristäytyvät usein muista. Virtsankarkailu koetaan hävettäväksi vaivaksi, joten siitä kärsivät luopuvat sosiaalisista tilanteista ja he yrittävät pysytellä kotona välttäen paikkoja, jossa he joutuvat etsimään WC:tä. Tästä syystä he eivät käy ostoksilla, matkustele tai elä muutenkaan aktiivista elämää. Tämä taas vähentää yhteyksiä ystäviin ja sukulaisiin ja saattaa aiheuttaa yksinäisyyttä ja tunne-elämän häiriöitä.

Pahinta virtsankarkailussa ei yleensä ole itse virtsankarkailu, vaan sen aiheuttama häpeä. Ihmisen fysiologiset toiminnot ovat monilta osin tabu, joten häpeän tunnetta on vaikea vähentää. Jos virtsankarkailua olisi kuten mikä tahansa ongelma, helpottaisi se virtsankarkailusta kärsivien elämää.

Jos sinulla esiintyy virtsankarkailua, miten opit elämään sen kanssa? Tähän ei ole oikeaa vastausta, mutta asian kanssa kannattaa edetä pienin askelin. Ympäristön muokkaaminen siten, että WC:hen on helppo päästä, ns. huonojen tapojen muuttaminen, liikunnan lisääminen, rakkokoulutus, ennaltaehkäisy; näistä kaikista voi olla apua ongelman kanssa selviytymisessä.

Lisäksi on hyvä ymmärtää, että kukaan ei tiedä ongelmastasi, vaikka sinusta voi tuntua siltä. Tämä koskee etenkin henkilöitä, jotka ovat tietoisia itsestään ja jotka elävät aktiivista elämää.

Virtsankarkailusta kärsivän kannattaa huomioida muutama asia, joilla voidaan helpottaa joka päiväistä elämää.

1. Juo oman tarpeesi mukaan.

Useimmat ihmiset helposti ajattelevat, että virtsankarkailun takia tulee juoda vähemmän. Liian vähäinen juominen voi kuitenkin aiheuttaa nestehukkaa, joka on terveydelle haitallista. Lisäksi sillä voi olla päinvastainen vaikutus virtsankarkailuun. Pienempi juotu nestemäärä vähentää virtsan eritystä, mutta samalla pienentää rakon toiminnallista tilavuutta. Tämä voi myöhemmin johtaa polyuriaan eli runsaaseen virtsaneritykseen. Tämä tarkoittaa, että virtsaamisen tarve tulee nopeammin kuin aiemmin vaikka virtsarakossa on vain vähän virtsaa. Suositeltu nestemäärä vuorokaudessa on noin 1,5-2 litraa vuorokaudessa. Lämpimät ilmat ja liikunta lisää nesteen tarvetta.

2. Syö tasapainoisesti ja terveellisesti sekä huolehdi suolen toiminnasta

Tasapainoinen ruokavalio, joista saadaan tarvittavat ravintoaineet, helpottavat ruoansulatusongelmia. Jatkuva ummetus epätasapainossa olevan ruokavalion kanssa voi johtaa paksusuolen loppuosan täyttymiseen ja venymiseen. Tästä seuraa se, että täynnä oleva suoli painaa virtsarakkoa, joka lisää rakon painetta ja ärsyttää rakon seinämiä, mikä lisää virtsankarkailun oireita. Lisäksi suolessa oleva massa voi estää virtsan tulon, jolloin rakko täyttyy likaa ja seurauksena on ylivuotoinkontinenssi.

Vältä mausteisia ruokia, koska ne voivat pahentaa oireita. Lisäksi suklaa, maissisiirappi, sokerit, sitrushedelmät ja virvoitusjuomat tai ylipäätään hiilihapolliset juomat voivat pahentaa oireilua.  Samoin vältä tai ainakin vähennä kahvin, teen ja alkoholin käyttöä. Alkoholi häiritsee virtsarakon neurologisia signaaleja ja vaikuttaa sen kontrolloitiin. Osalle virtsankarkailusta kärsivistä alkoholi ei sovi ollenkaan, osa sietää sitä vain vähän. Kofeiinin vaikutuksesta virtsankarkailuun on vaihtelevia tutkimustuloksia. Kofeiinilla on kuitenkin vaikuttaa rakkolihaksen toimintaan ja nostaa rakon täyttöpainetta, jos henkilöllä on pakkoinkontinenssia

3. Painonhallinta

Ylipaino heikentää lantionpohjan lihaksia. Tämä johtaa lantionpohjan lihasten venymiseen ja sitä myöten lisää virtsankarkailua ja sen riskiä. Jo 5-10 % painonpudotus vähentää virtsankarkailun oireita. Painonpudotuksessa voi hyödyntää liikuntamuotoa, joka sopii itselle parhaiten. Tarvitsemme liikuntaa pysyäksemme kunnossa ja oikeanlainen liikunta vähentää myös virtsankarkailun oireita.

4. Ympäristön hallinta

Varmista, että sinulla on esteetön pääsy WC:hen kun siihen on tarve. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun liikkumisessa on rajoitteita. Oikeanlainen vaatetus on myös tärkeää, jotta aikaa ei mene hukkaan monimutkaisia vaatteita riisuessa. Kun housut ovat helposti laskettavissa, pöntölle pääseminen nopeutuu ja virtsankarkailu vähenee. Pyri käymään WC:ssä mahdollisimman usein.

Uusissa paikoissa on myös hyvä selvittää, missä lähin WC sijaitsee ja miten sinne pääsee helpoiten. Tämä vähentää stressiä, joka liittyy WC:ssä käyntiin ja voi vähentää virtsankarkailua. Lisäksi oikeanlainen virtsankarkailusuoja vähentää haittoja. Varmista, että sinulla on mukana riittävä määrä suojia, jos sen vaihto tulee uudessa paikassa ajankohtaiseksi.

5. Virtsatietulehdusten ennaltaehkäisy

Jokapäiväinen huolellinen hygienia on tärkeää virtsatietulehdusten ehkäisyssä. Hygieniasta tulee huolehtia aina, kun virtsankarkailusuoja vaihdetaan ja suoja tulee vaihtaa tarpeen tullen.

6. Lantionpohjanlihasten harjoittelu

Harjoita lantionpohjanlihaksia säännöllisesti ja aktiivisesti. Sillä voidaan ennaltaehkäistä virtsankarkailua sekä vähentää oireita.

Creative Medical -mittarin valmistajan huomioita mittarin käyttöön:

• Tarkista, että sormi on asetettu oikein mittariin.
• Älä ravistele sormea mittauksen aikana
• Älä laita märkää sormea mittariin
• Vältä laittamasta mittaria saman käden sormeen, josta mitataan verenpainetta samaan aikaan
• Älä estä mittausvaloa läpäisemästä kynttä/ihoa. Poista kynsilakka
• Voimakas fyysinen harjoittelu ja elektrokirurgisetlaitteet voivat vaikuttaa mittaustulokseen
• Mittarin näyttö kääntyy painovoiman avustuksella. Mittarin sisällä on pieni, liikkuva, metallipallo, joka havaitsee mittarin asennon. Kun haluat muuttaa mittarin näytön suuntaa, jos liikutat mittaria hitaasti, pallo liikkuu hitaasti, jolloin suunnan vaihtuminen hidastuu.
• Kynsilakka ja liian pitkät kynnet voivat vaikuttaa mittaustulokseen
• Kirkas valonlähde, kuten auringonvalo, kirkas loisteputkivalo, punainen lämpölamppu ja mikä tahansa kovin kirkas valaistus voi vääristää tuloksen. Suojaa mittaria kirkkaalta valolta mittauksen aikana tai vaihda paikkaa.
• Jos ensimmäinen mittaus näyttää huonoa aaltoa (epätasainen) silloin mittarin antama tulos ei näytä oikein. Saadaksesi luotettavan tuloksen, odota hetki tai aloita mittaus uudelleen.

Creative Medical -mittarin valmistajan huomioita mittarin käyttöön:

• Tarkista, että sormi on asetettu oikein mittariin.
• Älä ravistele sormea mittauksen aikana
• Älä laita märkää sormea mittariin
• Vältä laittamasta mittaria saman käden sormeen, josta mitataan verenpainetta samaan aikaan
• Älä estä mittausvaloa läpäisemästä kynttä/ihoa. Poista kynsilakka
• Voimakas fyysinen harjoittelu ja elektrokirurgisetlaitteet voivat vaikuttaa mittaustulokseen
• Mittarin näyttö kääntyy painovoiman avustuksella. Mittarin sisällä on pieni, liikkuva, metallipallo, joka havaitsee mittarin asennon. Kun haluat muuttaa mittarin näytön suuntaa, jos liikutat mittaria hitaasti, pallo liikkuu hitaasti, jolloin suunnan vaihtuminen hidastuu.
• Kynsilakka ja liian pitkät kynnet voivat vaikuttaa mittaustulokseen
• Kirkas valonlähde, kuten auringonvalo, kirkas loisteputkivalo, punainen lämpölamppu ja mikä tahansa kovin kirkas valaistus voi vääristää tuloksen. Suojaa mittaria kirkkaalta valolta mittauksen aikana tai vaihda paikkaa.
• Jos ensimmäinen mittaus näyttää huonoa aaltoa (epätasainen) silloin mittarin antama tulos ei näytä oikein. Saadaksesi luotettavan tuloksen, odota hetki tai aloita mittaus uudelleen.

Saturaation eli valtimoveren happikyllästeisyyden mittaaminen on osa potilaan voinnin seurantaa niin terveydenhuollossa kuin kotona.  Saturaatio mitataan pulssioksimetrillä eli saturaatiomittarilla pääsääntöisesti sormenpäästä. Se on nopea ja helppo tapa tarkistaa ja seurata veren happikyllästeisyyttä, jonka mittari ilmaisee hemoglobiiniin sitoutuneen happiprosentin määrällä. Lisäksi mittarit näyttävät yleensä myös pulssin sekä perfuusioindeksin, joka ilmaisee pulssin voimakkuutta. Normaalisti saturaatio on terveellä ihmiselle keskimäärin 97-99% välillä, mutta kuitenkin vähintään 96%. Matala saturaatio on merkki heikentyneestä keuhkorakkuloiden kaasujenvaihdosta.

Sormenpäästä tapahtuva saturaation mittaus tapahtuu asettamalla saturaatiomittari sormenpäähän. Mittaus perustuu siihen, kuinka valo imeytyy kudoksessa erilaisilla aallonpituuksilla. Mittari lähettää kahta eri valoa (punavaloa sekä infrapunaa) kudokseen ja saturaatio lasketaan käyttämällä Beer-Lambertin lakia.

Sormenpää pulssioksimetrillä voidaan seurata sydän- ja keuhkosairaiden vointia sekä hyödyntää sitä urheilusuorituksen aikana. Lisäksi sillä voidaan seurata kuntoutuksen etenemistä ja hyödyntää fysioterapiassa.

Mittari voi näyttää väärän tuloksen, jos mitattavalla on kylmät raajat (etenkin sormet), kynsilakkaa mittaussormen kynnessä tai heikko pulssi. Mittari ei myöskään näytä veren korkeaa happiosapainetta, vaan korkein tulos on aina 100%.

Ponnistusinkontinenssista eli tahattomasta virtsankarkailusta fyysisen ponnistuksen yhteydessä kärsii 25 % naisista 3 kuukauden aikana synnytyksen jälkeen. Vaikka virtsankarkailu ei ole henkeä uhkaava tila, vaikuttaa sen kielteisesti naisen hygieniaan, sosiaaliseen elämään, uneen ja seksuaalisuuteen sekä lisää ahdistuneisuutta ja masennusta. Virtsankarkailuongelma on yleinen synnytyksen jälkeen, mutta sitä ei raportoida terveydenhuollossa riittävän usein ja siten sen hoito ei ole riittävää. Ainoastaan puolet virtsankarkailuongelmista kärsivistä keskustelee aiheesta terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

 Hannigan, B. Screening for Stress Urinary Incontinence at the 6-week Postpartum Visit artikkeli kuvailee projektia, jossa selvitettiin virtsankarkailun seulontaa ja sen yleisyyttä synnyttäneillä naisilla.  Seulonta tehtiin naisille, kun synnytyksestä on kulunut kuusi viikkoa. Projektin kohteena olevassa terveydenhoitoyksikössä ei ollut aiemmin selkeää menetelmää seuloa ponnistusvirtsankarkailun esiintymistä synnyttäneillä naisilla. Projektin tarkoituksena oli siis ottaa käyttöön ohjelma, jonka avulla virtsankarkailua seulotaan sekä ottaa mukaan jatkohoitosuunnitelma naisille, joilla virtsankarkailua esiintyi.

Ennen seulonnan aloittamista klinikalla kävi 10 viikon aikana 99 synnyttänyttä naista ja kenellekään naisista ei ollut tehty kyselyä virtsankarkailusta ja vain yksi heistä sai virtsankarkailu diagnoosin. 10 viikon aikana, jolloin seulonta tehtiin strukturoidun kyselyn avulla, klinikalla kävi 103 synnyttänyttä, 77 heistä tehtiin seulonta ja 22 heistä esiintyi ponnistusinkontinenssia.

Projektin seurauksena todettiin, että seulonnan avulla voidaan diagnosoida synnyttäneiden naisten ponnistusinkontinenssi ja terveydenhuollon henkilöiden on helpompi löytää siitä kärsivät naiset. Seulonnan avulla voidaan löytää ne henkilöt, jotka ovat aiemmin kärsineet vaivasta hiljaa.

Suomessakin olisi tarve vastaavalle seulonnalle ja virtsankarkailun puheeksi ottaminen neuvolassa tulisi olla rutiinitoimenpide. Keskustelu ei saa jäädä vain yhden kysymyksen varaan, koska kaikki eivät halua myöntää, että heillä esiintyy virtsankarkailua tai pientä lirahtelua silloin tällöin ei tunnisteta virtsankarkailuksi. Siksi strukturoitu kysely on yksi hyvä työkalu löytää virtsankarkailusta kärsivät äidit.

Lopuksi muutama fakta ja ajatus virtsankarkailusta synnytyksen jälkeen

• Pihtisynnytys lisää virtsankarkailun riskiä enemmän kuin imukuppi- ja normaali alatiesynnytys
• Jopa viidennellä synnyttäneistä esiintyy virtsankarkailua vuosi synnytyksen jälkeen
• Ulosteenkarkailu synnytyksen jälkeen on tarpeellista ottaa puheeksi lääkärin kanssa, se ei ole normaalia
• Virtsankarkailusta ei puhuta tarpeeksi neuvoloissa
• Raskaana olevia ja synnyttäneitä tulee tiedottaa enemmän virtsankarkailusta ja siitä, että siihen on saatavilla apua.

Miehillä virtsankarkailu on harvinaisempaa kuin naisilla ja pakkoinkontinenssi on miesten yleisin virtsankarkailutyyppi. Pakkoinkontinenssissa virtsa karkaa äkillisen virtsaamistarpeen yhteydessä. Tämä liittyy osaksi myös yliaktiivisen rakon oireyhtymään. Yliaktiiviseen rakkoon liittyy tiheä virtsaamisen tarve (yli 8 kertaa vrk), äkillinen virtsaamisen tarve ja virtsankarkailu äkillisen virtsaamisen tarpeen jälkeen.

Ikääntymisen myötä miesten virtsankarkailuhäiriöt lisääntyvät. Yli 70 vuotiaista ¼ kärsii virtsankarkailusta. Yleensä syynä ovat ikääntymiseen liittyvät muutokset. Näitä muutoksia ovat munuaisten toiminnan heikkeneminen, virtsan erityksen lisääntyminen, kudosten muutoksista johtuva virtsarakon kutistuminen ja virtsaputken sulkijalihaksen heikkeneminen. Eturauhasen liikakasvu voi estää virtsaa kulkemasta, jolloin pakkoinkontinenssi tai äkillinen virtsaamisentarve lisääntyy. Toimenpiteet eturauhaseen voivat heikentää tai vaurioittaa lihaksia, jotka voivat väliaikaisesti johtaa ponnistusinkontinenssiin.  Nuoremmilla miehillä yleensä syinä ovat poikkeuksellinen rakenne tai hermotuksen häiriöt. Myös lääkitys tai aivovamma voi estää aivoille lähtevät virtsaamissignaalit, ja lisää näin häiriöitä virtsaamisessa. Aivoinfarkti, Parkinsonin tauti ja MS-tauti vaikuttavat aivoihin ja hermojärjestelmään, joten ne voivat aiheuttaa rakon tyhjenemisen ongelmia.Pitkään sairastettu diabetes voi vahingoittaa hermoja, jotka vaikuttavat rakon hallintaan. 

Dementia, keskushermoston sairaudet, masennus, diabetes sekä tulehdussairaudet lisäävät virtsankarkailua. Tulehdus virtsateissä saattaa aiheuttaa virtsarakon yliaktiivisuutta. Keuhkoahtaumataudissa yskän aiheuttama paine rasittaa lantionpohjaa ja näin pahentaa virtsankarkaamista. Lantionpohjaa rasittaa myös ylipaino. 

Yön aikana tapahtuva virtsankarkailun syynä voi olla suurentuneesta eturauhasesta johtuva ylivenyttynyt rakko ja siitä seuraava ylivuoto; nukkuessa sulkijalihakset rentoutuvat ja virtsa karkaa. Yön aikaiseen virtsankarkailuun voivat vaikuttaa illalla otettu nesteenpoistolääke, diabetes, virtsateiden tulehdus, virtsatien kivet, neurologiset sairaudet, anatomiset poikkeavuudet, eturauhasen syöpä tai uniapnea.

Virtsankarkailun itsehoito

• Käy virtsalla useita kertoja päivässä
• Poista esteet matkalta WC:hen
• Vähennä kahvin, teen ja alkoholin käyttöä
• Ylipainon vähentäminen, jo 5% painon pudotus vähentää oireita
• kun virtsankarkailu johtuu rakon sulkijalihaksen heikkoudesta, lantionpohjalihasten harjoittelu. Lantionpohjan tunnistusohjeet löydät täältä.
• Oikeanlainen suoja virtsankarkailusta aiheutuvien ongelmia vähentämiseksi. Ohjeet oikeanlaisen suojan löytämiseksi löydät täältä.

Miehille suunnitellut virtsankarkailusuojat sopivat tiputteluun, vähäiseen tai kohtalaiseen virtsankarkailuun. Jos virtsankarkailu on runsasta, kannattaa valita imukykyisemmät suojat, kuten housuvaipat tai muotovaipat. Kokeilemalla erilaisia suojia, voit löytää itsellesi sopivan tuotteen.

Miehet hakevat virtsankarkailuunsa apua huonommin kuin naiset. Häpeän tunne on virtsankarkailussa usein suuri ja asiasta keskustelu on hankalaa. On kuitenkin tärkeää, että virtsankarkailun syyt selvitetään lääkärin toimesta. Hakeudu siis rohkeasti lääkärin vastaanotolle, jotta ongelmaan on mahdollista saada ratkaisu.

Virtsankarkailu on myös neurologisten sairauksien seuralainen. Aivohalvauspotilaista akuutissa vaiheessa 40-60% esiintyy virtsankarkailua. Heistä 12 kuukauden kuluttua 38% kärsii virtsankarkailun oireista ja loppuelämän ajan 24%. Dementiapotilaista kotona asuvilla miehistä 35% ja naisista 37% esiintyy virtsankarkailua ja pitkäaikaishoidossa virtsankarailua esiintyy 78%. MS-taudissa virtsankarkailua esiintyy 51% ja Parkinsonin tautia sairastavilla 33%. Eri tutkimuksissa annetaan erilaisia arvioita, mutta muistisairailla, MS-tautia ja Parkinssonin tautia sairastavilla virtsankarkailun oireet etenevät taudin mukana.

MS-tauti

Ms-taudissa virtsankarkailun aiheuttaa yleensä neurologisten hermoreittien rappeutuminen. Joskus nuorilla virtsankarkailu voi olla ensimmäinen MS-taudin oire. Oireet ilmenevät jatkuvana virtsaamisen tarpeen tunteena, pakkoinkontinenssina sekä kiireenä päästä virtsalle. Virtsatieinfektiot ovat yleisiä, koska rakko ei tyhjene kunnolla ja rakkoon jää jäännösvirtsaa. Ulosteinkontinenssia esiintyy myös MS-taudissa. Lisäksi MS-tautia sairastavilla inkontinenssiin vaikuttaa muut taudin oireet, jotka vaikeuttavat WC:hen menoa, kuten vaikeutunut liikkuminen, huono tasapaino ja spastisuus. Jäännösvirtsan aiheuttamia oireita voidaan vähentää kertakatetroinnilla.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin taudissa virtsaamisoireita aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöt. Virtsaamishäiriöt ovat yleensä yöllinen virtsaaminen tarve, yliaktiivinen rakko, epätäydellinen rakon tyhjeneminen, virtsaamispakko, tiheä virtsaisuus ja inkontinenssi. Oireita voidaan helpottaa suunnittelemalla WC-käynnit sopiviin aikoihin, silloin, kun lääkityksen vaikutus on parhaimmillaan. Tällöin liikkuminen onnistuu helpoiten.

Aivohalvaus

Virtsankarkailua esiintyy aivohalvauksen yhteydessä 40-60 % sairaalaan joutuneista. Jos aivohalvauksen alkuvaiheessa ilmenee virtsankarkailua, ennakoi se monesti huonoa toipumisennustetta.  Virtsankarkailu saattaa estää kuntoutukseen osallistumista, jos sairastunut kokee ahdistusta ja häpeää. Lisäksi virtsankarkailu vaikuttaa omaisiin ja suhteisiin ja virtsankarkailu voi olla yksi syy, miksi sairastunut ei voi palata kotiin sairastumisen jälkeen. Vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla, kuten akupunktiolla, sähköakunpunktiolla ja kuivakuppauksella voi olla jonkin verran vaikutusta virtsankarkailun vähenemiseen. Myös TENS-hoito voi vähentää inkontinenssin oireita.

Dementia

Dementia lisää virtsankarkailun riskiä. Liikkuvat muistisairaat ovat yleensä pidätyskykyisiä, mutta muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu lisääntyy. Tällöin kyseessä on tiedostamaton virtsankarkailu. Muistisairailla miehillä ja naisilla virtsankarkailua esiintyy yhtä paljon. Joissain muistisaurauksissa virtsankarkailu on ensimmäinen tyyppioire, esim. otsalohkomuistisairauksissa ja NPH-oireyhtymässä (normaalipaineinen hydrokefalia). NPH-oireyhtymässä oireet ovat yleensä tiheentynyt virtsaamisen tarve sekä pakkoinkontinenssi.

Virtsankarkailu yleistyy ikääntymisen myötä etenkin monisairailla laitoshoidossa olevilla naisilla sekä dementoituneilla vanhuksilla.Yleisimmät syyt virtsankarkailuun ovat vanhenemisesta aiheutuvat muutokset. Näitä ovat mm. munuaisten konsentraatiokyvyn heikkeneminen, virtsarakon tilavuuden pieneneminen, detrusorlihaksen heikkeneminen, anatomiset muutokset lantionpohjassa (atrofia, eturauhasen suurentuminen), miehillä retentio (ylivuotoinkontinenssi).  Lisäksi virtsankarkailuun vaikuttaa keskushermoston sairaudet, esim. delirium, dementia, aivohalvaukset jne, infektiot, ummetus sekä invasiiviset hoidot ja leikkaukset. Yksi tärkeä syy on myös normaalin virtsaamisen esteet laitoshoidossa. Ikääntyneillä kognitiivisten toimintojen ja lääkkeiden vaikutus virtsankarkailun taustalla on tärkeä selvittää.

• Jos ikääntyneellä on kolme perussairautta, riski virtsankarkailuun on kolminkertainen verrattuna ikääntyneisiin, joilla on korkeintaan kaksi perussairautta
• Virtsankarkailu on useasti alidiagnosoitu sairaus myös ikääntyneillä.
• Virtsankarkailu yhdistetään masennukseen, sosiaaliseen eristäytyneisyyteen, kaatumisiin, murtumiin ja kykyyn asua itsenäisesti.
• Nokturia eli yövirtsaaminen kuormittaa omaisia sekä lisää kaatumisen riskiä, kun wc:ssä joudutaan käymään myös yöaikaan.  
• Virtsankarkailu yleisesti kuormittaa omaishoitajia ja virtsankarkailun esiintyminen lisää laitoshoidon riskiä. Virtsankarkailu on yksi tärkeimmistä syistä avuntarpeen lisääntymiselle ja tuetumpaan asumismuotoon siirtymiselle.
• Hoivakodeissa asuvilla noin 1/3 on virtsankarkailua. Virtsankarkailun yleisyys lisääntyy 10 vuoden hoitokodissa asumisen jälkeen 6%. Noin puolella, joilla esiintyy virtsankarkailua, ei ole hoitosuunnitelmaa inkontinenssiin.
• Aivohalvaus ja dementia lisää virtsankarkailun riskiä hoivakodissa asuvilla ikääntyneillä. Virtsankarkailua esiintyy muistisairailla miehillä ja naisilla yhtä paljon. Pääsääntöisesti liikkuvat muistisairaat ovat pidätyskykyisiä, mutta muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu lisääntyy ja silloin puhutaan ns. tiedostamattomasta inkontinenssista.
• Hoivakodeissa asuville vanhuksille virtsankarkailu voi aiheuttaa hygienia- ja iho-ongelmia, univaikeuksia ja elämän laadun heikkenemistä.
• Säännöllinen avustaminen WC:n vähentää virtsankarkailun oireita. Hoivakodeissa asuvat eivät välttämättä pääse tarpeeksi usein WC:n.
• Kun ikääntyvällä esiintyy virtsankarkailua, sen taso tulisi arvioida, joiden avulla hoitohenkilökunta voi pohtia tapoja edistää ikääntyvän kontinenssia. Hoivakodeissa asuvien WC avustaminen tulisi olla osa hoitorutiineja. Joskus toimenpiteet eivät ole mahdollisia, etenkin jos ikääntyvä on monisairas, liikkumaton ja kognitiivinen tila on alentunut. Näissä tilanteissa on yleensä parempi, että ikääntyvälle taataan hyvä ja arvokas hoiva.
• Kun WC:n pääsyyn lisätään fyysinen harjoittelu, virtsankarkailun oireet vähenevät.
• Hoitajien suhtautuminen ikääntyvän tarpeeseen päästä WC:n ja ikääntyvän yksilöllinen huomioiminen sekä yksilöllinen huomioiminen vähentävät virtsankarkaamista.
• Hoitajien tiedon ja ymmärryksen lisääminen WC:n avustamisen tärkeydestä on myös yksi tekijä virtsankarkailun vähentämiseen.
• WC:n avustaminen on vähentää jätettä ja vaippojen kulutusta sekä vaatteiden ja lakanoiden vaihdon tarvetta.
• WC:ssä käyminen on ihmisoikeus.
• Jos hoivakodissa asuva joutuu sairaalahoitoon, olisi tärkeää, että rakonhallinnasta huolehdittaisiin myös sairaalajakson aikana.

Se, miksi virtsankarkailuun ei haeta apua on, että sen ajatellaan kuuluvat osaksi vanhenemista, sitä hävetään ja siksi, että ei tiedetä, että virtsankarkailua voidaan arvioida ja hoitaa. Siksi on tärkeää, että tietoisuutta virtsankarkailusta lisätään myös vanhemman väestön keskuudessa ja että vanhemmilta henkilöiltä tutkittaisiin mahdollinen virtsankarkailu. Virtsankarkailu vähentää tutkitusti elämänlaatua, joten on tärkeää, että se huomioidaan ikääntyneiden hoidossa.

Pääsääntöisesti virtsankarkailun hoitona käytetään ensisijaisesti lantionpohjan vahvistamista ja toissijaisena lääkehoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Lääkityksestä tulee usein myös sivuoireita. Oireiden hoitoon voidaan käyttää myös vaihtoehtoisia keinoja ja jooga on yksi niistä.

Erään tutkimuksen mukaan keksi-ikäiset tai vanhemmat naiset hyötyvät tarkoin suunnitelluista jooga-asennoista ja harjoituksista. Tässä tutkimuksessa oli käytetty Hatha-joogan asentoja. Harjoitteita tehtiin ryhmässä sekä kotona kolmen kuukauden ajan.

Harjoitteiden avulla naiset oppivat kontrolloimaan lantionpohjan lihaksiaan. Jooga lievittää myös ahdistusta ja stressiä, jotka mahdollisesti lisäävät virtsankarkailun oireita entisestään. Kolmen kuukauden jälkeen ponnistusvirtsankarkailun oireet vähenivät 76% osallistujista ja pakkovirtsankarkailun oireet vähenivät 30 % osallistujista.  

Vaikka tutkimuksen otanta oli pieni ja tutkimukseen osallistuneet olivat liikkuvia, on tulokset rohkaisevia, kun etsitään uusia erilaisia ratkaisuja vähentää virtsankarkailua ja parantaa elämän laatua.

Tutkimus on julkaistu tammikuussa 2019 American Journal Of Obstetrics and Gynecology- lehdessä:

Huang, A, etc. 2017. A group-based yoga program for urinary incontinence in ambulatory women: feasibility, tolerability, and change in incontinence frequency over 3 months in a single-center randomized trial

• Seni virtsankarkailu on tehty hengittävistä materiaaleista, joten ne antavat ihon hengittää. Suojien ulkokerros päästää kosteuden ja lämmön ulos säilyttäen ihon kannalta sopivan ympäristön. Koska suojat ovat hengittäviä, vähentää se hiertymiä ja ihon ärsytystä sekä alentaa painehaavojen riskiä.

• Kaikissa imukykyisissä Seni virtsankarkailusuojissa on hajun vähentämiseksi erityinen, erittäin imukykyinen ydin, joka sitoo tuoksun ja kosteuden suojan sisään. Virtsassa hajun aiheuttaja on bakteerit. Imukykyisellä ytimellä, tehokkaan imukyvyn lisäksi, on antibakteerinen vaikutus.  Se imee nesteen ja sitoo sen geeliin, jolloin bakteerien lisääntyminen vähentyy ja epämiellyttävä tuoksu vähenee.

• Seni virtsankarkailusuojat ovat lateksittomia, joten allergisen reaktion riski vähenee huomattavasti. Ne soveltuvat siis lateksiallergisille henkilöille.

• EDS (Extra Dry System) on Seni tuotteissa käytettävä innovaatio. Suojiin on lisätty erityinen kuitukerros auttaa imemään nesteen nopeasti, tasaisesti ja tehokkaasti suojan ytimeen. Tämän vuoksi suoja tuntuu kuivalta ja lisää tuotteen käyttömukavuutta.

• Suojat ovat dermatologisesti testattuja. Testit on tehty riippumattomassa laboratoriossa.

• Kaikissa virtsankarkailusuojissa (paitsi Seni Lady Micro) on sivusuojat, jotka vähentävät ohivuotoja. Sivusuojat on tehty nestettä hylkivästä materiaalista, jolloin se ”työntää kosteutta pois”, eikä neste pääse vaipan ulkopuolelle. Ylöspäin suuntautuvat sivusuojat mukautuvat vartalon mukaan, kun suoja on paikoillaan.

• Suojat ovat anatomisesti muotoiltuja, jotta ihon ärsytys olisi vähäisempää ja liikkuminen olisi helpompaa.

• Kohtalaiseen tai runsaaseen virtsankarkailuun tarkoitetuissa Seni-tuotteissa, on ilmaisin, joka kertoo, kuinka paljon vaipassa on virtsaa. Se on yksinkertainen tapa selvittää, tarvitseeko vaippaa vaihtaa. Ilmaisin helpottaa myös hoivaajan työtä; vaipan vaihdon tarpeen voi arvioida ilman, että vaippa aukaistaan tai otetaan pois. Seni-suojissa ilmaisin näkyy tuotteen ulkopinnalla. Ilmaisimia on kaksi erilaista: keltaiset viivat tai kirjaimien ja numeroiden yhdistelmä. Joissain tuotteissa on molemmat. Kuinka ilmaisin toimii? Kun ilmaisin altistuu nesteelle sisältä päin, kirjaimet sekä numerot sumentuvat ja keltainen viiva muuttuu vihreän-siniseksi. Vaippa on aika vaihtaa, kun 50-80% tunnisteesta on muuttanut väriä tai sumentunut.