Blogi

Virtsankarkailu voi haitata jokapäiväistä elämää monella eri tavalla. Henkilöt, joilla esiintyy virtsankarkailua, eristäytyvät usein muista. Virtsankarkailu koetaan hävettäväksi vaivaksi, joten siitä kärsivät luopuvat sosiaalisista tilanteista ja he yrittävät pysytellä kotona välttäen paikkoja, jossa he joutuvat etsimään WC:tä. Tästä syystä he eivät käy ostoksilla, matkustele tai elä muutenkaan aktiivista elämää. Tämä taas vähentää yhteyksiä ystäviin ja sukulaisiin ja saattaa aiheuttaa yksinäisyyttä ja tunne-elämän häiriöitä.

Pahinta virtsankarkailussa ei yleensä ole itse virtsankarkailu, vaan sen aiheuttama häpeä. Ihmisen fysiologiset toiminnot ovat monilta osin tabu, joten häpeän tunnetta on vaikea vähentää. Jos virtsankarkailua olisi kuten mikä tahansa ongelma, helpottaisi se virtsankarkailusta kärsivien elämää.

 

Jos sinulla esiintyy virtsankarkailua, miten opit elämään sen kanssa? Tähän ei ole oikeaa vastausta, mutta asian kanssa kannattaa edetä pienin askelin. Ympäristön muokkaaminen siten, että WC:hen on helppo päästä, ns. huonojen tapojen muuttaminen, liikunnan lisääminen, rakkokoulutus, ennaltaehkäisy; näistä kaikista voi olla apua ongelman kanssa selviytymisessä.

Lisäksi on hyvä ymmärtää, että kukaan ei tiedä ongelmastasi, vaikka sinusta voi tuntua siltä. Tämä koskee etenkin henkilöitä, jotka ovat tietoisia itsestään ja jotka elävät aktiivista elämää.

Virtsankarkailusta kärsivän kannattaa huomioida muutama asia, joilla voidaan helpottaa joka päiväistä elämää.

 

1. Juo oman tarpeesi mukaan.

Useimmat ihmiset helposti ajattelevat, että virtsankarkailun takia tulee juoda vähemmän. Liian vähäinen juominen voi kuitenkin aiheuttaa nestehukkaa, joka on terveydelle haitallista. Lisäksi sillä voi olla päinvastainen vaikutus virtsankarkailuun. Pienempi juotu nestemäärä vähentää virtsan eritystä, mutta samalla pienentää rakon toiminnallista tilavuutta. Tämä voi myöhemmin johtaa polyuriaan eli runsaaseen virtsaneritykseen. Tämä tarkoittaa, että virtsaamisen tarve tulee nopeammin kuin aiemmin vaikka virtsarakossa on vain vähän virtsaa. Suositeltu nestemäärä vuorokaudessa on noin 1,5-2 litraa vuorokaudessa. Lämpimät ilmat ja liikunta lisää nesteen tarvetta.

 

2. Syö tasapainoisesti ja terveellisesti sekä huolehdi suolen toiminnasta

Tasapainoinen ruokavalio, joista saadaan tarvittavat ravintoaineet, helpottavat ruoansulatusongelmia. Jatkuva ummetus epätasapainossa olevan ruokavalion kanssa voi johtaa paksusuolen loppuosan täyttymiseen ja venymiseen. Tästä seuraa se, että täynnä oleva suoli painaa virtsarakkoa, joka lisää rakon painetta ja ärsyttää rakon seinämiä, mikä lisää virtsankarkailun oireita. Lisäksi suolessa oleva massa voi estää virtsan tulon, jolloin rakko täyttyy likaa ja seurauksena on ylivuotoinkontinenssi.

Vältä mausteisia ruokia, koska ne voivat pahentaa oireita. Lisäksi suklaa, maissisiirappi, sokerit, sitrushedelmät ja virvoitusjuomat tai ylipäätään hiilihapolliset juomat voivat pahentaa oireilua.  Samoin vältä tai ainakin vähennä kahvin, teen ja alkoholin käyttöä. Alkoholi häiritsee virtsarakon neurologisia signaaleja ja vaikuttaa sen kontrolloitiin. Osalle virtsankarkailusta kärsivistä alkoholi ei sovi ollenkaan, osa sietää sitä vain vähän. Kofeiinin vaikutuksesta virtsankarkailuun on vaihtelevia tutkimustuloksia. Kofeiinilla on kuitenkin vaikuttaa rakkolihaksen toimintaan ja nostaa rakon täyttöpainetta, jos henkilöllä on pakkoinkontinenssia

3. Painonhallinta

Ylipaino heikentää lantionpohjan lihaksia. Tämä johtaa lantionpohjan lihasten venymiseen ja sitä myöten lisää virtsankarkailua ja sen riskiä. Jo 5-10 % painonpudotus vähentää virtsankarkailun oireita. Painonpudotuksessa voi hyödyntää liikuntamuotoa, joka sopii itselle parhaiten. Tarvitsemme liikuntaa pysyäksemme kunnossa ja oikeanlainen liikunta vähentää myös virtsankarkailun oireita.

 

4. Ympäristön hallinta

Varmista, että sinulla on esteetön pääsy WC:hen kun siihen on tarve. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun liikkumisessa on rajoitteita. Oikeanlainen vaatetus on myös tärkeää, jotta aikaa ei mene hukkaan monimutkaisia vaatteita riisuessa. Kun housut ovat helposti laskettavissa, pöntölle pääseminen nopeutuu ja virtsankarkailu vähenee. Pyri käymään WC:ssä mahdollisimman usein.

Uusissa paikoissa on myös hyvä selvittää, missä lähin WC sijaitsee ja miten sinne pääsee helpoiten. Tämä vähentää stressiä, joka liittyy WC:ssä käyntiin ja voi vähentää virtsankarkailua. Lisäksi oikeanlainen virtsankarkailusuoja vähentää haittoja. Varmista, että sinulla on mukana riittävä määrä suojia, jos sen vaihto tulee uudessa paikassa ajankohtaiseksi.

 

5. Virtsatietulehdusten ennaltaehkäisy

Jokapäiväinen huolellinen hygienia on tärkeää virtsatietulehdusten ehkäisyssä. Hygieniasta tulee huolehtia aina, kun virtsankarkailusuoja vaihdetaan ja suoja tulee vaihtaa tarpeen tullen.

 

6. Lantionpohjanlihasten harjoittelu

Harjoita lantionpohjanlihaksia säännöllisesti ja aktiivisesti. Sillä voidaan ennaltaehkäistä virtsankarkailua sekä vähentää oireita.

 

 

Virtsankarkailu on myös neurologisten sairauksien seuralainen. Aivohalvauspotilaista akuutissa vaiheessa 40-60% esiintyy virtsankarkailua. Heistä 12 kuukauden kuluttua 38% kärsii virtsankarkailun oireista ja loppuelämän ajan 24%. Dementiapotilaista kotona asuvilla miehistä 35% ja naisista 37% esiintyy virtsankarkailua ja pitkäaikaishoidossa virtsankarailua esiintyy 78%. MS-taudissa virtsankarkailua esiintyy 51% ja Parkinsonin tautia sairastavilla 33%. Eri tutkimuksissa annetaan erilaisia arvioita, mutta muistisairailla, MS-tautia ja Parkinssonin tautia sairastavilla virtsankarkailun oireet etenevät taudin mukana.

 

MS-tauti

Ms-taudissa virtsankarkailun aiheuttaa yleensä neurologisten hermoreittien rappeutuminen. Joskus nuorilla virtsankarkailu voi olla ensimmäinen MS-taudin oire. Oireet ilmenevät jatkuvana virtsaamisen tarpeen tunteena, pakkoinkontinenssina sekä kiireenä päästä virtsalle. Virtsatieinfektiot ovat yleisiä, koska rakko ei tyhjene kunnolla ja rakkoon jää jäännösvirtsaa. Ulosteinkontinenssia esiintyy myös MS-taudissa. Lisäksi MS-tautia sairastavilla inkontinenssiin vaikuttaa muut taudin oireet, jotka vaikeuttavat WC:hen menoa, kuten vaikeutunut liikkuminen, huono tasapaino ja spastisuus. Jäännösvirtsan aiheuttamia oireita voidaan vähentää kertakatetroinnilla.

 

Parkinsonin tauti

Parkinsonin taudissa virtsaamisoireita aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöt. Virtsaamishäiriöt ovat yleensä yöllinen virtsaaminen tarve, yliaktiivinen rakko, epätäydellinen rakon tyhjeneminen, virtsaamispakko, tiheä virtsaisuus ja inkontinenssi. Oireita voidaan helpottaa suunnittelemalla WC-käynnit sopiviin aikoihin, silloin, kun lääkityksen vaikutus on parhaimmillaan. Tällöin liikkuminen onnistuu helpoiten.

Aivohalvaus

Virtsankarkailua esiintyy aivohalvauksen yhteydessä 40-60 % sairaalaan joutuneista. Jos aivohalvauksen alkuvaiheessa ilmenee virtsankarkailua, ennakoi se monesti huonoa toipumisennustetta.  Virtsankarkailu saattaa estää kuntoutukseen osallistumista, jos sairastunut kokee ahdistusta ja häpeää. Lisäksi virtsankarkailu vaikuttaa omaisiin ja suhteisiin ja virtsankarkailu voi olla yksi syy, miksi sairastunut ei voi palata kotiin sairastumisen jälkeen. Vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla, kuten akupunktiolla, sähköakunpunktiolla ja kuivakuppauksella voi olla jonkin verran vaikutusta virtsankarkailun vähenemiseen. Myös TENS-hoito voi vähentää inkontinenssin oireita.

 

Dementia

Dementia lisää virtsankarkailun riskiä. Liikkuvat muistisairaat ovat yleensä pidätyskykyisiä, mutta muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu lisääntyy. Tällöin kyseessä on tiedostamaton virtsankarkailu. Muistisairailla miehillä ja naisilla virtsankarkailua esiintyy yhtä paljon. Joissain muistisaurauksissa virtsankarkailu on ensimmäinen tyyppioire, esim. otsalohkomuistisairauksissa ja NPH-oireyhtymässä (normaalipaineinen hydrokefalia). NPH-oireyhtymässä oireet ovat yleensä tiheentynyt virtsaamisen tarve sekä pakkoinkontinenssi.

 

Pääsääntöisesti virtsankarkailun hoitona käytetään ensisijaisesti lantionpohjan vahvistamista ja toissijaisena lääkehoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Lääkityksestä tulee usein myös sivuoireita. Oireiden hoitoon voidaan käyttää myös vaihtoehtoisia keinoja ja jooga on yksi niistä.

Erään tutkimuksen mukaan keksi-ikäiset tai vanhemmat naiset hyötyvät tarkoin suunnitelluista jooga-asennoista ja harjoituksista. Tässä tutkimuksessa oli käytetty Hatha-joogan asentoja. Harjoitteita tehtiin ryhmässä sekä kotona kolmen kuukauden ajan.

 

Harjoitteiden avulla naiset oppivat kontrolloimaan lantionpohjan lihaksiaan. Jooga lievittää myös ahdistusta ja stressiä, jotka mahdollisesti lisäävät virtsankarkailun oireita entisestään. Kolmen kuukauden jälkeen ponnistusvirtsankarkailun oireet vähenivät 76% osallistujista ja pakkovirtsankarkailun oireet vähenivät 30 % osallistujista.  

 

Vaikka tutkimuksen otanta oli pieni ja tutkimukseen osallistuneet olivat liikkuvia, on tulokset rohkaisevia, kun etsitään uusia erilaisia ratkaisuja vähentää virtsankarkailua ja parantaa elämän laatua.

 

 

Tutkimus on julkaistu tammikuussa 2019 American Journal Of Obstetrics and Gynecology- lehdessä:

Huang, A, etc. 2017. A group-based yoga program for urinary incontinence in ambulatory women: feasibility, tolerability, and change in incontinence frequency over 3 months in a single-center randomized trial

Enimmäiseen postaukseen halusimme kerätä lyhyesti tietoa kuinka virtsatiet toimivat, koska se auttaa ymmärtämään paremmin, mitä virtsankarkailulla tarkoitetaan. Listasimme myös virtsankarkailun tyypit tähän lyhyesti, mutta lisää infoa virtsankarkailun tyypeistä voit lukea täältä. 

 

Virtsa muodostuu munuaisissa, joita ihmisellä on kaksi kappaletta . Munuaiset tärkeimmät tehtävät on poistaa elimistöstä kuona-aineita, ylimääräistä nestettä sekä säädellä veden ja suolan määrää kehossa. Lisäksi ne ovat mukana verenpaineen ja happo/emästasapainon säätelyssä. Virtsa muodostuu, kun veri kulkee munuaisessa sijaitsevat suodatinjärjestelmän kautta, jossa kuona-aineet ja elimistön ylimääräinen neste muodostavat virtsan. Suodattunut veri palautuu puhdistettuna verenkiertoon ja virtsa kulkeutuu munuaisen keskellä olevaan onteloon eli munuaisaltaaseen. Munuaisaltaasta virtsa kulkeutuu virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon. Kun virtsa on kulkeutunut rakkoon, virtsanjohdin sulkeutuu, jotta virtsa ei pääse virtaamaan takaisin munuaisiin päin.

 

Virtsarakko sijaitsee alavatsalla lantion pohjassa. Virtsarakon joustavien seinämien ansioista virtsarakkoon mahtuu kerralla noin 400-700 ml, tarvittaessa jopa 1000 ml virtsaa. Virtsarakon tehtävä on varastoida virtsaa sekä osallistua rakon tyhjentämiseen.  Virtsarakon täyttyessä rakon detrusorlihas venyy. Kun rakko on täynnä, virtsarakossa olevat hermopäätteet lähettävät selkärangankautta aivoihin signaali, joka ilmoittaa rakon tyhjentämisen tarpeesta. Virtsaamista voidaan kontrolloida myös tahdonalaisesti virtsaputken sulkijalihaksien, sfinktereiden, avulla. Virtsaaminen tapahtuu detrusorlihaksen sekä sulkijalihasten yhteistyössä, sulkijalihas rentoutuu ja detrusorlihas supistuu työntäen virtsan ulos rakosta. Virtsaamisen tarve ilmenee, kun virtsarakossa on 200-300 ml virtsaa. Kaikesta vuorokauden aikana syödystä ja juodusta nestemäärästä virtsan määrä on n. 80%

 

Virtsatiet loppuvat virtsaputkeen. Virtsaputki on kapea ja ohutseinäinen putki, josta virtsa tulee ulos. Miehillä ja naisilla virtsaputket ovat anatomisista eroista johtuen eri mittaiset. Miesten virtsaputki on n. 15-20 cm ja naisten 3-5cm pitkä. 

 

Jos missä tahansa osassa virtsateitä esiintyy toimintahäiriöitä, voi se aiheuttaa virtsankarkailua. Näissä tilanteissa syynä on pääsääntöisesti virtsaputken sulkijalihasten ongelma, munuaisten vajaatoiminta tai rakon hermotuksessa oleva häiriö.

 

Virtsankarkailun tyypit

Inkontinenssilla ei virtsankarkailulla tarkoitetaan tahatonta virtsankarkailua. Virtsakarkailu jaetaan neljään eri tyyppiin, ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi, sekatyyppinen inkontinenssi ja ylivuotoinkontinenssi.

 

Ponnistusinkontinenssi johtuu yleensä heikentyneistä lantionpohjanlihaksista. Virtsankarkailua ilmenee ponnistusten yhteydessä, kuten yskiessä, nauraessa tai hyppiessä. Tämä on yleisempää naisilla kuin miehillä. Miehillä ponnistusinkontinenssia esiintyy pääsääntöisesti eturauhaseen kohdistuneiden toimenpiteiden jälkeen.

 

Pakkoinkontinenssissa virtsankarkailuun liittyy voimakas virtsaamisen tarve. Virtsankarkailua tapahtuu virtsaamiskertojen välillä tai hallitsemattomana koko rakon tyhjenemisenä.

 

Sekatyyppisessä inkontinenssissa esiintyy sekä ponnitus- että pakkoinkontinenssia. Karkailua tapahtuu yleensä fyysisten ponnistusten, yskän, aivastamisen yhteydessä ja siihen liittyy voimakas tarve virtsata.

 

Ylivuotoinkontinenssissa virtsarakon täyttyessä virtsarakko tyhjenee hallitsemattomasti. Syynä voi olla esimerkiksi ahtauma virtsaputkessa, jolloin virtsa ei pääse tulemaan ja rakko täyttyy. Ylivuotoinkontinenssi on yleisempää miehillä ja ahtaumia voi aiheuttaa esimerkiksi suurentunut eturauhanen.